LC Carpenter

Flora innostui kirjallisuudesta äidinkielen kurssilla ja on aloittanut talon kirjahyllyn koluamisen. Harmi, että se on niin pieni.

Kun omat kirjat on saatu luettua, siirrytään kirjaston omiin. Erityisesti fantasia ja romantiikka kiinnostavat tätä lukutoukkaa.

Flora on myös tullut sukuunsa tähtitieteeseen kiinnostumisen saralla. Avaruus ei tunnu millään pääsevän Carpentereista eroon.

Kotosalla Eleonora ja Leimu nauttivat kahdenkeskisestä ajasta.

Leimu on myös innostunut lääkkeiden kehittelystä ja viettää aikaa yläkerrassa kokeiluja tehden.

Eleonora soittaa edelleen pianoa. Hän on kehittynyt aivan loistavaksi pianistiksi vuosien saatossa.

Leimun synttärit.

Leimu.

Eräänä päivänä Eleonora päättää, että on kulunut aivan liian pitkä aika talon remontoinnista.

Suvun pää siirtyykin yläkerran piirtopöydän ääreen suunnittelemaan muutoksia. Eleonora aikoo kuitenkin odotella niin kauan, että Flora valmistuu ja saa sanoa oman mielipiteensä suunnitelmasta.

Kirjallisuuden innoittamana Flora on löytänyt nettiroolipelit ja kirjoittelee siellä muutamassakin eri pelissä.

Viimeisenä vuotena Flora keksii ryhtyä larppaamaan. Hänen ystävänsä harrastaa sitä ja roolipeleistä kiinnostunut Flora on ajatellut itsekin kokeilla. Koulutyöt Flora ehtii kaiken lukemisen ja muun ohella kuitenkin tehdä.

Erityisen innostunut Flora on keskiaikaan sijoittuvista live-roolipeleistä, jossa on romantiikkaa. Ylhäinen neito on ihastunut köyhään tallirenkiin (Flora ja larppikaveri Matti).

Myös fantasiasävytteiset ovat perijättären mieleen. Flora ja Kaino.

Flora, Matti ja Kaino juhlivat Floran viimeisiä koulupäiviä allasbileillä.

Kun lähdön hetki koittaa, Flora jättää talon Kainon haltuun odottamaan seuraavaa sukupolvea.

Flora vaaleanpunaisissaan.

Eleonora vihjailee Floralle jotain. Neitokainen kun ei vielä ole seurustellutkaan.

Tästä puutteesta huolimatta arki lähtee rullaamaan. Eleonora ja Leimu ovat niin tottuneita siihen, että talossa on muitakin, ettei heitä haittaa kahdenkeskisyyden menetys.

Eleonora on näyttänyt ehdotuksensa Floralle, joka tekee siihen pari pientä muutosta. Pian he aloittaisivat oikein kunnon remontin.

Noustessaan piirtopöydän äärestä Flora huomaa taikalampun. Perijätär ei muista nähneensä lamppua ennen yliopistoon lähtöä, vaikka se on ollut siellä jo kauan. Tosin Flora ei käynyt kuin pari kertaa ylhäällä lapsena.

Flora hieraisee innoissaan tätä taikaesinettä, joka sopii hyvin hänen kirjojensa fantasiamaailmaan. Esiin putkahtaa violetti henki, joka ilmoittaa, että toiveita on vielä yksi jäljellä. Flora haluaa tietenkin käyttää sen.

Hetken mietittyään Flora on tehnyt päätöksen. ”Minä haluan lapsen sinun kanssasi.” ”TÄH?”, kuuluu hengen reaktio. ”Niin, se olisi jotain aivan ennenkuulumatonta ja lisäksi vielä fantasiaa. Sellaista ei tapahdu tässä maailmassa.” ”Oletko nyt aivan varma?” ”Kyllä. Olen pitkään miettinyt, että haluan kokea jotain ihmeellistä, niin kuin kirjojen hahmot.”

”No kaipa tuo sopii. Saat kyllä tyytyä olemaan yksinhuoltaja.” ”Ei haittaa”, Flora sanoo innoissaan. Hän on ihan täpinöissä, mistä ehkä tämä hätäinen päätöskin johtuu.

”Selvä.” Henki heilauttaa käsiään ja kimalletta leijuu Floran ympärillä.

”Toiveet on täytetty. Näkemiin”, henki sanoo kimalteen laskeuduttua. ”Hei”, Flora saa sanottua. Hän on keskittynyt miettimään, tuntuuko jokin erilaiselta. Ei tunnu.

Henki katoaa lamppuun ennen kuin Flora ehtii tiukata, onko hän nyt sitten raskaana.

Sekunnissa lamppukin on kadonnut ja jättänyt vain kimalteet jälkeensä. Flora katsoo typertyneenä tyhjää lattiaa ja lähtee sitten alakertaan miettien, oliko kaikki totta.

Siinäpä se. Anteeksi pitkä päivitystauko.